Rakenteluprojekti: HPI BAJA 5B SS – 1.osa

HPI Baja 5B SS

Seuraavaassa projektissa rakentuu HPI:n supersuosittu bensakrossari BAJA 5B SS

1/5 kokoisten ns. bensa-autojen uuraa uurtava firmahan on oikeasti saksalainen FG Modellsport, FG on jo perustettu vuonna 1990. FG on kuitenkin sittemmin keskittynyt enemmän on-road puolen kalustoon (’93 ->), ensimmäinen malli kuitenkin vuonna ’90 oli off-road puolen kulkine. 2005 syksyllä alkoi “RC-piireissä” kulkea huhu, että HPI olisi työstämässä todellista Off-road menijää kokoluokassa 1/5. Aika pian tämän jälkeen HPI julkaisi päivämäärän ja se oli Helmikuu 2006. HPI:n Baja 5B on siis peruskonstruktioltaan jo verrattain vanha laite. Rakenteluartikkeli koskee kuitenkin vuoden 2007 syksyllä julkaistua SS-mallia. SS tarkoittaa HPI:n kielellä Super Sport:ia ja sitä kautta siis ns. kilpamallia. Kilpamallia on tietyiltä osin varustettu paremmin kilpailukäyttöön soveltuvilla osilla verrattuna alkuperäisesti julkaistuun RTR-malliin. Tarkemmat eroavaisuudet selvinevät itse artikkelista.

Vaikkakin auton juuret ulottuvat alkuvuoteen 2006 ja SS-mallin juuret loppuvuoteen 2007, on HPI:n bensakrossi (sanan varsinaisessa merkityksessä) edelleen erittäin varteenotettava automalli, vajaavetoisuudesta huolimatta. Kilpailevat merkit, jopa nelivetoisena ovat jääneet toiseksi. HPI:n vahvuus on tinkimätön laatu ja uskomaton jousitus/vaimennus.

KATSO MYÖS RAKENTELUPROJEKTIN MUUT OSAT

Ensivaikutelma

Itselleni ensikosketus 1/5 autoihin on lähinnä ollut liikkeessä “pompottelua”, ensimmäisen kerran ajoin “bensakulkinetta” kesällä 2010, sekin HARM-merkkinen on-road puolen tuuppi. 2010 aikana “bensakrossitouhu” alkoi näyttämään sen verran järjestäytyneeltä, että oma kiinnostus näitä mahtilaitteita kohtaan alkoi todella kasvaa. Homma kulminoitu kun Hobbylinna ehdotti puolivitsillä “Tommosta sulla ei vielä ole ollut” heitolla. 16.3.2011 se sitten tapahtui, autoni takakonttiin tiputettiin reilu 10kg osia, joista legendaksi kasvaneen bensakrossin pitäisi rakentua. Tallissa myyntipakkausta tyhjentäessä vakuutuin siitä miksi jotkut ovat näihin aivan hullaantuneita, massiivisuus on jotain sanoin kuvaamatonta (Huom! Aikoinaan vannoutunut nitrokrossimies puhuu!). Osien määrä on suunnaton, vaikkakin kyseessä on ns. vajaavetoinen malli. Pelkästään “pikkupussukoita” on A:sta N:ään asti, eli 14 pussia (huom, joka pussukassa on vielä sisällä vähintään 4 muuta pussukkaa). Tähän päälle kaksi ruokakauppakassillista muoviosia rangoissaan, moottori, työkalut, renkaat ja ohjekirjat tarra-arkkeineen, ohjekirjakin on vajaa 1cm paksu. Tavaran määrä on mieletön, saapa nähdä mitkä on fiilikset kun keväällä pyöräytetään ensikierrokset radalla!

Rakentaminen, osa 1, etupää

Rakentaminen alkaa…

Tukku ohjekirjan alkusivuja on lähinnä esittelyjä siitä mitä paketista löytyy. Sekä siitä, mitä tarvitset tämän lisäksi jotta ilonpito urakan jälkeen voi alkaa. Tämä vielä neljällä eri kielellä (luonnollisesti suomi ei kuulu näihin kieliin), onneksi englanti on mukana. Sikäli nämä sivut on pääsääntöisesti kokeneelle RC-harrastajalle jotakuinkin sivutettavaa informaatiota, mutta tällä kertaa tartun kohtaan “mukana tulevat työkalut”. Rakennusurkakka alkaa siis siitä että, avataan TYÖKALUpussukka. Työkaluja on siis sen verran, että ne on pakattu ihan omaan pussiin. Työkaluista vielä sananen, että ne ovat jopa paikkapaikoin ihan välttämättömiä, joten pussin sisältöön kannattaa suhtautua siihen sopivalla vakavuudella.

Itse auton rakentaminen alkaa luonnollisesti A:sta. “A”-pusseja on kaksi, toinen on pienempi joka sisältää lähinnä metalli- ja kiinnitysosia ja toinen pussukka muovikassillisen muoviosia valurangoissaan. Ensimmäisessä vaiheessa rakentuu, etutukivarsien pukki, etuiskaritorni ja näiden jälkeen itse etutukivarret. A-“metallipussin” loppuessa, pitäisi pöydällä olla suurimmalta osin eturipustuksia muistuttava hervoton rakennelma. Jossakin “A”-vaiheen tiimmellyksessä avattiin myös B:ksi merkitty säkki muoviosia. A-pussin loppuessa rakentaminen jatkuu B-metalliosapussista, logiikka on siis aukoton 😉 . “B”-osien jälkeen pitäisi eturipustusrakennelmassa olla myös ohjauslinkistö joka välittää käskyt servolta etupyörille.

Tässä vaiheessa suurinosa ajasta meni muoviosien metsästykseen valurangoista, vaikkakin ohjekirjaan oli merkitty osan kohdalle valurangan numero ja osanumero (virheitäkin löytyi). Aikaa kuluttavaa oli myös osiin jäävien valurankajäännöksien poistoon käytetty viimeistelytyö (viimeistely on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää). Tässä vaiheessa rakentamista oli varsin selvää se, että akkuporakone ja liuta muita ihan oikeita työkaluja on tarpeen kerätä rakentelupöydän ääreen. Käsin jos meinaa vetää tämän määrän isoja ruuveja kiinni on jännetuppitulehdus vääjäämättäkin selvä lopputulos, valmiin auton lisäksi.

Mukavaksi oli myös todettava pyöränlaakereita varten mukana tullut “sisäänvetäjä”, ts. vähän niinkuin ulosvetäjä mutta tällä painettiin laakerit ohjauspalaan. Erittäin hienoa oli myös se, että paketin mukana tuli reilu pullo punaista ruuvilukitetta (jota kannattaa siis käyttää surutta). Kaiken kukkuraksi työkalupussissa oli iloisen porkkananvärinen todellinen monitoimityökalu, työkalun suunniteluun on selvästi uhrattu vähän useampi kahvitauko. Työkalussa on jos jonkinäköistä koloa eri tarpeisiin, mutta kuitenkin todennäköisesti avainkahva tulee pääsääntöisesti toimimaan pyöränmutteriavaimena sitten loppupeleissä.

Etupään geometriasta; näin kokeneena kisakuljettajana ihmettelen, että 5B:n keulassa ei käytännössä ole kuin kaksi geometriaan vaikuttavaa säätöä. Camber ja Caster, näistä jälkimmäinen pikaisesti säädettävissä. Lisäksi pähkäiltyäni hetkisen, havaitisin, että ylätukivarren ulomman pään korkeutta suhteessa ohjauspalaan voidaan säätää eri paksuisilla prikoilla, eli hienovarainen roll-center säätäminenkin onnistuu. Prikat pitää vain olla kokoluokkaa M5. Tukivarsien pinnilinjoihin ei pysty vakio-osilla vaikuttamaan. Miinukseksi nostaisin sen, että saranatapit ovat lukittu e-sokilla. Ei ole kiva juttu jos tällainen pikkuruisen tapainen sokka tippuu hiekkaan varikoilla, eteenkään silloin jos sokkia ei ole siunaantunut varaosapakkiin.

Ihq:n oranssia!

Tämän ensimmäisen rakentamisvaiheen aikana ilmeni myös muutamia pikku ihmetyksiä. Etupyörän akseleissa on huomattava päittäisvälys, reilu 1mm, se on mielestäni aivan liikaa. Samoin e-sokka lukitus samaiselle osalle ei minua miellyttänyt. Voi olla, että näille tulee vielä tehtyä joitakin parannuksia mutta myöhemmin.

Seuraava osa, nro 2. Koskettaa auton radiopoksia ja sähköosia, pysy kuulolla…

(klikkaa kuvaa, saat sen isompana, kuvatekstin kera)

no images were found

Comments are closed.