Rakenteluprojekti: HPI BAJA 5B SS – 3.osa

Etuvakaaja, runko ja polttoainetankki

KATSO MYÖS RAKENTELUPROJEKTIN MUUT OSAT

Runko

Nyt kun etupää ja radiopoksi ovat läjässä on aika kaivaa osalaatikosta massiivinen runko. Oikeastaan tämä rungoksi ohjekirjassakin mainittu osa on vain noin 2/3 koko auton rungosta, massiivinen se on silti. Runko on 4mm paksusta 6061 alumiinilevystä pokattu kourumainen kappale. Eloksoitu komean harmaaksi, alkuperäisessä Bajassa runko oli violetti (joka ei kyllä kaikkien mieleen syystäkin ollut). Vaikka väri on harmaa niin mielestäni kyse ei kuitenkaan ole kovaeloksoinnista. Kovaeloksointihan lisää painoa, toki myös kulutuskestävyyttä. Etupää tulee runkoon kiinni loppupeleissä kahdeksalla ruuvilla. Rungon yläosaan kiinnittyvän ns. torque-plate:n ruuveja varten on runkoon valmiiksi prässätty kierreosat. Tämä on mukava asia eteenkin silloin jos pitää eturunkoa huoltaa kenttäoloissa. Muutenkin vaikuttaa siltä, että ajatus huollettavuudesta on ollut suunnittelussa mukana. Etupää, radiopoksi ja polttoainetankki ovat verrattain nopeasti nyppäistävissä irti rungosta vaikka pesua varten.

Eturungon taitetun osan alapuolelle tulee paksu muovinen ”skid plate”. ”Liukulevy” onkin varmasti tarpeen ja näitähän monesti on pienempiin autoihin optio-osina, kuten DE Racing. Aikaisemmassa osassa mainitsemani täytepalan merkityskin alkaa valjeta, kyse siis palasta joka tulee servovarren alle. Vahva epäilys on, että kyseisen palan tehtävä on estää ohjausservon kääntyminen yli, ts. rikkoontuminen.

Kallistuksenvakaaja

Etukallistuksenvakaaja rakennellaan kun etupään rakennelma on asennettu runkoon. Vakaaja on tuiki tavallinen ns. lankavakaaja, vakaajat ovat tärkeä säätökohde oli kyse sitten maasto tai tasamaan kulkineesta, vakaajien pitää toimia symmetrisesti ja välyksettömästi mutta kuitenkin herkästi. Lankavakaaja on myös tulossa takaisin tasamaan kulkineisiin, ainakin pienemmässä mittakaavassa, varman toimintansa ja helpon säädettävyytensä takia. Pienemmissä nitro-touring autoissahan on ollut myös ns. blade-tyyppisiä vakaajia. Blade-vakaajan etu on säädettävyys ilman erillisiä osia. Lankavakaajaahan säädetään vaihtamalla itse vakaaja eripaksuiseksi. SS-mallin mukana tuleekin kolme eri paksuista vakaajaa, eli säätöosia näiden osalta ei tarvitse erikseen ostaa, paksuudet 2mm, 2,5mm ja 3mm. Ohjekirja kannustaa asentamaan vahvuudeltaan keskimmäisen vakaajan,  joka on tietysti näin lähtötilanteessa hyvin järkevää. Vakaaja tulee itse autoon kiinni muovisilla kourilla, jotka asennetaan saman pultin alle millä etuosa kiinnitetään runkoon. Vakaaja kytketään etutukivarteen tavallisilla pallolinkeillä, pallolinkit ovat hyvää laatua eikä klappeja liiemmälti ole. Perusosilla vakaajaan jää kuitenkin pieni päittäisvälys joka ei lupaa hyvää vakaajan täsmälliselle toiminnalle. ”Kourissa” olevilla pidätinruuveilla saa välyksen pois mutta tämä tarkoittanee jatkuvaa seurantaa. Lääke tähän pieneen ongelmaan on olemassa mutta palaan tähän myöhemmin kun sopivat pikkuosat tähän löytyvät. Lopuksi asennetaan etupuskuria/liukulevyä tukeva osa, ohjekirja kertoo osan olevan etupuskuri. Tämä pitäisi kiinnittää kahden ruuvin lisäksi etupään rakennelmiin muovisilla sokan tyyppisillä osilla. Sovitus näiden kohdalla oli kuitenkin sen verran tiukka, että jätin nämä suosiolla asentamatta muutaman ärräpään kera, tai sitten olen missannut ohjeissa jonkin kohdan.

Ennen polttoainetankin sovittamista runkoon asennetaan rungon takaosan päälle poikittaistuki. Tuki on väriltään jo tutuksi tullutta porkkanaväriä. Tuki ruuvataan kiinni erinäisellä määrällä tässä vaiheessa epämääräisen näköisillä muovikilkkeillä.

Polttoainetankki

Itse tankki on melko pitkälle valmiiksi kasattu kokonaisuus ja kaasaajan harteille on lähinnä jätetty asennettavaksi värinänestokumit. Omalta osaltani kuitenkin uteliaisuus voittaa ja pitäähän sitä tankkia vähän tutkiskella. Ehkä huvittavin yksityiskohta on se, että tankin korin alle on laitettu vastaava varoituslipuke mikä löytyy RTR mallista. Hauskinta lipukkeessa on se, että se muistuttaa erehdyttävästi hotellihuoneen ”ei siivousta lappua” ;), tosin tässä lipukkeessa varoitellaan rikkomasta konetta, eli käyttämään 2-tahti bensiiniä. Tankin yksityiskohdista sen verran, että tankissa on sisällä ns. klunssiletku, klunssi toimii samalla suodattimena. Suodattimen virkaa ehkä poikkeavasti toimittaa jotakin huopakangasta muistuttava kappale. Itse klunssin tehtävä auton kellahtaessa kumoon, on huolehtia siitä, että polttoaineen saanti jatkuu poikkeavasta asennosta huolimatta. Samantyyppinen rakenne on alkanut yleistyä myös ”kasikrosseissa” Losi:n viitoittamana. Bajassa tankin korkki ei ole mikään mikä tahansa korkki. Korkissa on meinaan yksitieventtiili, jolla huolehditaan siitä, että tankkiin ei syntyisi alipainetta sen tyhjentyessä. Tämän tilalle ei siis kannata ruuvata mitä tahansa tulppaa. LS-5 luokan asvalttikilpureissa tankin huohotus on hoidettu erillisellä huohotusletkulla joka kaartaa auton katon kautta pohjalevylle, ts. tankki ei vuoda tyhjiin auton ollessa katollaan. Krossarissa ei vastaavanlainen mekanismi toimi koska auton asento voi olla ajonaikana lähes mitä tahansa, ihan normaalistikin. Ennen tankin asentamista runkoon kannattaa tarvittavat korisokat taittaa päästään, näin jatkossa sokkien nyppiminen irti autosta on huomattavasti rattoisampaa puuhaa. Tankissa on muuten kaksi polttoaineletkua, näiden suhteen kannattaa lopullisessa asennuksessa olla huolellinen, ettei mene ristiin. Toisen letkun tehtävänä on olla paluuletkuna kaasuttimelta. Tähän varmasti palataan moottoriasennuksen yhteydessä.

Seuraavassa osassa (4.) Takavaihteistokotelo ja takaripustukset. Silloin tarinaa tuleekin tuplasti enemmän…

no images were found